Vamma- ja sairauskohtaiset toimintarajoitteet

rasia ja tulppaani

Vammaisuus tarkoittaa, että siitä aiheutuu henkilölle jonkinlaisia fyysisiä tai sosiaalisia toimintarajoitteita. Rajoitusten vuoksi henkilö saattaa tarvita yksilöllistä tukea. Vamman tai sairauden aiheuttamat toimintarajoitteet ja tuen tarve tulee huomioida henkilön päivittäisessä elämässä ja tavoiteasettelussa. Vammaisuuteen saattaa liittyä myös geneettinen taipumus liitännäissairauksiin. Esimerkiksi henkilöillä, joilla on Downin syndrooma sydänvika, epilepsia, infektioherkkyys ja suolistosairaudet ovat melko tavallisia. Prader-Willin oireyhtymässä taas tavallisia ovat verisuonisairaudet, sydänviat ja diabetes. Lisäksi tulee muistaa, että myös vammaisilla henkilöillä voi olla muitakin sairauksia flunssasta mielenterveyden häiriöihin ja myös niiden vaikutus toimintakykyyn tulee huomioida. Huonovointisena meistä kukaan ei yllä parhaimpaansa. Tämä pätee niin toiminnan kuin käyttäytymisenkin kohdalla.

Fyysisen toimintakyvyn rajoitteet

Fyysinen toimintakyky on ihmisen fyysistä suoriutumista päivittäisistä perustoiminnoista, kuten syömisestä, juomisesta, nukkumisesta, pukeutumisesta, peseytymisestä, wc-käynneistä ja liikkumisesta sekä asioiden hoitamisesta. Fyysinen toimintakyvyn rajoitteet aiheuttavat vaikeuksia selviytyä näistä toiminnoista. Esimerkiksi liikuntavammat, lihassairaudet ja hermostolliset sairaudet alentavat henkilön fyysistä toimintakykyä

Kognitiivisen toimintakyvyn rajoitteet

Kognitiiviset toiminnot ovat tiedonkäsittelyyn liittyviä toimintoja. Kognitiivinen toimintakyky on taitoa käsitellä tietoa ja sisältää muistin, oppimisen, keskittymisen, orientaation, keskittymisen, tarkkaavuuden, hahmottamisen, orientaation, ongelmien ratkaisun, toiminnanohjauksen ja kielellisen toiminnan. Kognitiiviseen toimintakykyyn alentavasti voivat vaikuttaa esimerkiksi kehitysvammaisuus, mielenterveyshäiriöt ja muistisairaudet.

Ympäristön muokkaaminen

Henkilöt, joilla on vammasta tai sairaudesta johtuvia toimintarajoitteita, tarvitsevat ympäristön muokkaamista heille sopivaksi. Jos henkilö itse ei pysty muokkaamaan ympäristöön siten, että se huomioisi hänen erityistarpeensa, on tärkeää, että lähi-ihmiset tunnistavat vammasta tai sairaudesta johtuvat rajoitteet ja ymmärtävät niiden vaikutuksen elämänlaatuun. Myös myöhemmällä iällä todennäköisesti alkavien liitännäissairauksien mahdollisuus ja vaatimukset on hyvä huomioida.

Leave Yours +

No Comments

Leave a Reply

* Required Fields.
Your email will not be published.