Seksuaalisuus

IMG_2803

Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen elämän alkamisesta sen loppumiseen saakka. Se kasvaa, kehittyy ja muuttuu ihmisen koko elämän ajan. Se ei ole erillinen osa ihmistä, vaan ominaisuus, jota kukaan muu ei voi toisen puolesta hänelle määritellä. Jokainen ihminen on seksuaalinen omalla tavallaan. Sen tulee olla ihmiselle mahdollisuus ja positiivinen asia. Seksuaalisuutta ei voi kieltää tai ottaa toiselta pois.

Tarve saada tietoa

Tiedonpuute ja -tarve seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on myös erityistä tukea tarvitsevilla usein erittäin suurta. Henkilöllä voi olla voimakas tarve käydä jonkun kanssa läpi sitä, onko hän nainen vai mies, molempia, jotakin siltä väliltä vai ei kumpaakaan. Henkilöllä ei välttämättä ole lainkaan tietoa siitä, kenen kanssa ja missä seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista voi puhua. Jos aihe otetaan esiin sopimattomassa tilanteessa, on tärkeää kertoa missä, milloin ja kenen kanssa niistä voi puhua.  Jos itse ei koe olevansa oikea ihminen vastaamaan kysymyksiin, on henkilöllä oikeus saada tietoa, kuka niihin vastaa.

Seksuaalisuuden totutusta poikkeava ilmiasu

Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten seksuaalisuus saattaa näyttäytyä totutusta poikkeavassa ilmiasussa. Ympäristössä voi herättää hämmennystä ja ahdistusta esimerkiksi henkilön voimakkaat tunteet jotakin esinettä kohtaan. Joskus esineet korvaavat ihmissuhteet, mutta kyse voi myös olla esimerkiksi aistimuksen hakemisesta tai erityisestä mielenkiinnon kohteesta. Toisinaan henkilöllä voi olla tarve jatkuvaan muiden ihmisten kosketteluun sopimattomiksi koetuille alueille. Kyse voi silloin olla oman ja toisen kehon erillisyyden ja rajojen hahmottamisen vaikeudesta. Henkilö ei myöskään välttämättä ole tietoinen, minne häntä saa koskea ja mihin hän saa koskea muita.

Taustalla vaikuttavia tekijöitä

Seksuaalisuus nähdään joskus ongelmana, vaikka taustalla voivat olla esim. aistiärsykestressistä, turhautumisesta, kontekstisokeudesta, mielen mallin puutteellisuudesta tai tiedon puutteesta johtuvat haasteet ja vaikeudet. Jos kiinnitämme huomioita vain näkyvään toimintaan, jää varsinainen syy helposti hoitamatta.  Esimerkiksi jatkuvan genitaalialueen koskettelun syynä voi olla hoitamaton hiivatulehdus tai kutittava vaippa.

Mietittäväksi

Työntekijät kaipaavat toisinaan selitystä ja apua asiakkaan julkiselle masturboinnille. On hyvä pysähtyä pohtimaan mm. onko asiakas saanut seksuaalikasvatusta? Onko hänelle kerrottu missä ja milloin hän voi masturboida? Osaako hän erottaa julkisen ja yksityisen paikan toisistaan? Onko kyse ehkä kontekstisokeudesta? Vai voisiko kyseessä olla aististimulaation hakemisesta tai ehkäpä aistiärsykestressistä ja hän yrittää osaamallaan keinolla helpottaa oloaan?

Samalla tavalla kuin teemme käyttäytymisanalyysia haastavan käyttäytymisen tilanteissa, voimme pysähtyä pohtimaan mm. mitä tapahtui ennen haastavaa seksuaalisviritteistä käyttäytymistä, mitä sen aikana, mitä sen jälkeen? Mahdollistiko haastavalta näyttänyt käyttäytyminen esimerkiksi poisjäännin jostakin toiminnasta? Saiko henkilö käyttäytymisellään huomioita, jota muuten ei osannut hakea?

Oikeus seksuaalisuuteen

Seksuaalisuus on ihmisoikeus. Seksuaalikasvatus on ihmiseksi kasvamisen tukemista. Asioiden ja ilmiöiden normalisointi auttaa jo paljon. Monet tilanteet näyttäytyvät meille haasteellisina siksi, että neurokognitiivisia erityispiirteitä käyttäytymisen takana ei ole huomioitu.

Leave Yours +

No Comments

Leave a Reply

* Required Fields.
Your email will not be published.