Ikääntyminen

Yli 40-vuotiaiden kehitysvammaisten määrä on Suomessa kasvanut tasaisesti kehitysvammaisten eliniän kasvaessa (mm. Aalto 2002,  Patja 2001). Lukumääräisesti arvioituna Suomessa on tällä hetkellä noin 11 500 yli 40-vuotiasta kehitysvammaista henkilöä. Tällä hetkellä kehitysvammaisten osuus yli 65-vuotiaista on Suomessa noin 0,4%. Tämä määrä tulee mitä todennäköisimmin pysymään yhtä suurena myös tulevaisuudessa, koska yhä useammat kehitysvammaiset elävät yli 65-vuotiaiksi.

Ikääntyminen vaikuttaa toimintakyvyn eri osa-alueisiin eri tavoin. Fyysisten ja psykomotoristen toimintojen alueella toimintakyky laskee ikääntymisen myötä. Sen sijaan psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn alueella muutos on monimuotoisempaa. Vaikka kognitiivisissa toiminnoissa on havaittavissa iän mukanaan tuomaa laskua, on psyykkisessä toimintakyvyssä osa-alueita, joiden ajatellaan kehittyvän koko ihmisen eliniän. (Karjalainen, 1999.)

Kehitysvammaisuus rajoittaa määritelmällisesti yksilön toimintakykyä. Tämän lisäksi kehitysvammaisten henkilöiden vanhetessa ikääntymisen suoraan ja välillisesti (mm. sairauksien kautta) tuomat lisärasitteet toimintakyvylle ja niiden aiheuttamat toimintarajoitukset asettavat lisähaasteita selviytymiselle ja palveluille.

Toimintakykyyn ovat vaikuttamassa iän lisäksi myös kehitysvammaisuuden aste ja muut jo nuoruusiästä jatkuneet sairaudet tai vammat. Ikääntyvillä kehitysvammaisilla psyykkiset ongelmat, erityisesti käytöshäiriöt ja depressio, edeltävät usein dementian puhkeamista.

Nykytutkimukset tukevat enenevässä määrin sitä, että kehitysvammaisuus ei sinänsä merkitse normaalia nopeampaa ikääntymistä. Kehitysvammaisilla henkilöillä havaittava nopeampi toimintakyvyn heikkeneminen näyttääkin liittyvän enemmän elämäntapaan. Esimerkiksi vähäinen liikunta ja huono fyysinen kunto johtavat helposti mm. ylipainoon ja toimintakyvyn rajoitteisiin. Lisäksi kehitysvammaisuus heikentää oireiden tulkitsemista ja toimintakykyä alentavat ikääntymismuutokset saattavat jäädä diagnosoimatta ja hoitamatta (esim. näön ja kuulon heikentyminen, dementiat) tai saattavat tulla väärin tulkituiksi.

Liikunnan merkityksestä iäkkäiden ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ollaan nykyisin vakuuttuneita. Erityisen merkityksellistä liikunta näyttää olevan siksi, että ilmeisesti suuri osa ikääntyneiden henkilöiden toimintakyvyn ongelmista liittyy jollakin tavalla fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyyteen.

Lähde: Kehitysvammaliiton selvityksiä 2008

 

Leave Yours +

No Comments

Leave a Reply

* Required Fields.
Your email will not be published.