Psyykkinen hyvinvointi

IMG_2793

Käsitteenä psyykkinen toimintakyky on laaja ja sen rajaaminen on vaikeaa. Kysymys on ihmisen voimavaroista ja kyvystä selviytyä arjen haasteista sekä kriisitilanteista. Elämänhallintaan, mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin kuuluu tunteminen ja ajatteleminen sekä näihin liittyvät toiminnot. Henkilöllä tulisi olla kyky vastaanottaa ja käsitellä tietoa sekä kyky tuntea, kokea, suunnitella omaa elämäänsä ja taito tehdä ratkaisuja ja valintoja. Psyykkisesti toimintakykyinen henkilö pystyy muodostamaan käsityksen omasta itsestään ja ympäröivästä maailmasta, hän tuntee voivansa hyvin ja arvostaa itseään. Haastavia tilanteita voi syntyä, mikäli henkilö ei kykene selviytymään arjen tilanteista itsenäisesti tai hän ei pysty tekemään päätöksiä häneen itseensä liittyvissä asioissa.  (Aalto, 26.1.2011).

Itsetunto

Psyykkinen hyvinvointi koostuu monesta toisiinsa vaikuttavasta tekijästä. Eräs merkittävimmistä tekijöistä on itsetunto. Se näyttäytyy esimerkiksi siinä, miten ihminen kokee suhteensa ympäristöön ja omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Oikeanlaisen ympäristön merkitys ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille on suuri. Useimmiten haastava käyttäytyminen vähenee henkilön yksilöllisten tarpeiden huomioimisen myötä.

Tyytyväisyys omaan elämään ja terveyteen

Hyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavat ihmisen tyytyväisyys omaan elämäänsä ja terveyteensä sekä hänen mahdollisuutensa suoriutua arjen vaatimuksista. Vaikeissa tilanteissa on perheen ja läheisten tuki tärkeää. Myös harrastukset ja ystävät luovat tyytyväisyyttä elämään. Erityistä tukea tarvitsevan henkilön saattaa olla vaikea hahmottaa oman elämänsä kaikkia osa-alueita, arjen vaatimukset ovat usein liian suuria. Näissä tilanteissa korostuu läheisten tuki ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Henkilön saattaa olla vaikea mieltää oman elämänsä vaikutusmahdollisuuksia ja ottaa vastuuta omasta elämästään. Mahdollisuus oman elämän suunnitteluun ja omien mielipiteiden esilletuomiseen ehkäisee haastavia tilanteita.

Päivärytmi

Säännöllinen ja yksilöllisesti suunniteltu päivärytmi auttaa henkilöä toimimaan paremmin omassa arjessaan, mielekäs tekeminen tuo päivään onnistumisen tunteita. Liian suuret vaatimukset tai toiveet luovat stressiä ja lisäävät jännitystä, mikä voi aiheuttaa haastavaa käyttäytymistä. Esimerkiksi ryhmäasumisessa ympäristön äänet, valot ja hajut saattavat vaikuttaa henkilön stressitason nousuun. Nukkumaan mentäessä toisen huoneen asukkaalla saattaa olla radio päällä, mikä häiritsee nukahtamista ja unirytmi häiriintyy.

Säännöllinen päivärytmi pitää sisällään myös ruokailut ja niihin liittyvät haasteet. Erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä, joilla on syömiseen liittyviä ongelmia, tarvitsevat sopivaan ravinnon saantiin tukea ja ohjausta. Oikeat ruokailutottumukset on hyvä opetella jo lapsena ja ruokailuajat on pyrittävä pitämään säännöllisinä.

Esimerkiksi Prader-Willin oireyhtymän henkilöillä on aivojen kylläisyyskeskuksessa häiriö ja heillä on aina nälän tunne, lisäksi heillä on tavallista vähäisempi energiantarve. Ruoan tuoksu tai epäsäännölliset ruokailuajat saattavat aiheuttaa levottomuutta ja haastavaa käytöstä, kun ruoan saantia joudutaan rajoittamaan. Ravintoterapeutin kanssa on hyvä suunnitella jokaiselle henkilölle oman energiantarpeen mukainen ruokavalio. Ruokaa ei koskaan saisi käyttää palkintona vaan siitä tulisi tehdä mahdollisimman luonteva tapahtuma arkipäivään. (UVPS.)

Ympäristön ihmisten vastuu

Erityistä tukea tarvitsevalla henkilön neurologiset sairaudet saattavat altistaa heidät psykiatrisille häiriöille. Lisäksi heillä saattaa olla tarkkaavaisuuden häiriöistä johtuvia ongelmia tai hyperaktiivisuutta. (Arvio ja Aaltonen, 2011.) Läheisten ja henkilön ympärillä työskentelevien tulee huolehtia erityistä tukea tarvitsevan henkilön päivittäisestä terveydentilasta, mikäli henkilö ei itse kykene huolehtimaan omasta lääkityksestään tai lääkärikäynneistään. Haastavasti käyttäytyvän henkilön lääkitystä tulisi seurata, jotta mahdolliset lääkkeiden sivuvaikutukset, liiallinen lääkitys tai liian vähäinen lääkitys eivät aiheuttaisi henkilölle epämieluisaa oloa. Lääkityksen sopivuuden ja tarpeen arvioi aina lääkäri.

Mikäli erityistä tukea tarvitseva henkilö ei itse kykene kertomaan omasta olostaan on ympärillä olevien henkilöiden pyrittävä arvioimaan henkilön avuntarve ja heidän on myös kyettävä kertomaan lääkärille riittävän tarkasti erityistä tukea tarvitsevan henkilön tuentarpeesta. He tavallisesti tuntevat henkilön ja hänen erityispiirteensä. Ympäristön tuki itsensä ilmaisemisessa on suuressa roolissa, mikäli henkilö käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja.

Vahvuuksien tukeminen

Oman elämän hallinta voi olla vaikeaa esimerkiksi heikoista kommunikaatio- tai vuorovaikutustaidoista johtuen. Uudet tilanteet ovat stressaavia ja hämmentäviä. Haastavia tilanteita saattaa syntyä juuri näistä stressaavista tilanteista, jos henkilö ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu tai ei osaa kertoa toiveitaan. Henkilö saattaa joutua kohtaamaan erityisvaikeutensa johdosta toistuvia epäonnistumisia, elämänkokemukset ovat usein kielteisiä ja henkilö saattaa joutua kiusatuksi. Kuntoutuksessa onkin panostettava vahvuuksien ja itsetunnon tukemiseen sekä mahdollistaa onnistumisen kokemuksia.

 

Leave Yours +

No Comments

Leave a Reply

* Required Fields.
Your email will not be published.