Kommunikaatio

Kahvi

Kommunikaatiolla tarkoitetaan tietoista vuorovaikutusta, jossa ihmiset ilmaisevat, vastaanottavat ja tulkitsevat viestejä. Yleisimmin tämä kommunikaatio tapahtuu puheella, jota eleet, ilmeet, äänensävyt ja toiminta tukevat. Kommunikaation väline voi olla myös jokin muu kuin puhe. Puhetta voidaan tukea tai se voidaaan korvata kokonaan jollakin puhetta tukevalla tai korvaavalla keinolla eli AAC-keinolla (Alternative and Augmentative Communication). AAC-keinoja ovat esimerkiksi viittomat ja erilaiset kuvakommunikaatiojärjestelmät.

Kommunikointiin tarvitaan:

  • kykyä olla kontaktissa keskustelukumppanin kanssa, vuorotella ja olla vuorovaikutuksessa
  • kyky vastaanottaa muiden viestit eri aistikanavien kautta
  • kielellinen kyky tuottaa viestejä sekä tulkita muiden viestejä
  • keino tuottaa viestejä
  • kyky käyttää kommunikaatiokeinoa ja välittää viestejä sen avulla
Kommunikaatiovaikeuksien syyt

Kommunikaation vaikeutumiseen voi olla monia syitä. Kontaktissa olemista voi vaikeuttaa esimerkiksi autismin kirjon erityisvaikeudet. Kielenkehityksen vaikeudet, kuten dysfasia, tai kehitysvammaisuus voivat vaikuttaa henkilön kielellisiin kykyihin. Motoriset vaikeudet puheentuotossa voivat vaikeuttaa viestien tuottamista merkitsevästi. Lisäksi erilaiset muut vammat, kuten kuulo- tai näkövammat, voivat myös hankaloittaa henkilön kommunikaatiomahdollisuuksia.

Kommunikaation ydintaidotkomkolmio

Kykyyn kommunikoida vaaditaan kolme pääasiaa: väline, kivijalat ja ydintaidot eli kielen käyttötarkoitukset. Edellisten ollessa hallussa, myös motivaatio kommunikoida kasvaa. Kommunikaation ydintaidoilla tarkoitetaan henkilön taitoa käyttää kommunikaatiota eri tavoin. Pyytäminen, avun pyytäminen, kieltäytyminen, myöntyminen, elintärkeiden ohjeiden noudattaminen, päiväjärjestyksen noudattaminen ja siirtymistä suoriutuminen ovat ihmiselle elintärkeitä kommunikaatiotaitoja, joita ilman kommunikaatio ei onnistu. Onnistunut kommunikointi vaatii käyttäjältään lisäksi kivijalkoja eli aloitteellisuutta, kohdentamista ja sinnikkyyttä (Nivarpää-Hulkki, Tanskanen, Tarpila 2012). Oikein valittu ja hallittu väline on ilmaisun ja ymmärtämisen väline. Kommunikaation väline, tulisi olla niin itsenäisesti käytettävä (sisällön tuottaminen), ymmärrettävä, tarkka, tehokas ja sosiaalisesti hyväksyttävä, että henkilö kykenee sen avulla ilmaisemaan itseään, ymmärtämään muita ja tulla ymmärretyksi ajasta, paikasta ja kumppanista riippumatta.

Kuva: Kommunikaation kulmakivet: Nivarpää-Hulkki, Tanskanen, Tarpila 2012

Ympäristön tuki

Henkilöillä, joilla on vaikeuksia kommunikaatiossaan eivätkä pysty itsenäisesti ilmaisemaan itseään, on oikeus ympäristönsä antamaan tukeen. Tuen määrä ja muoto määräytyvät yksilöllisesti. Oikeutta kommunikointiin ei voi evätä henkilöltä hänen vammansa tai erityisvaikeutensa laadun tai vaikeuden vuoksi.

Kaikki kieli opitaan vuorovaikutuksessa ja niin myös puhetta tukeva tai korvaava kommunikaatio vaatii taitavamman käyttäjän esimerkin tullakseen opituksi.  Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ympäristön ihmiset mallittavat kommunikaation tukivälineen käyttöä tukea tarvitsevalle henkilölle eli käyttävät tukivälinettä myös oman ilmaisunsa tukena.

Hyvän kommunikaatioympäristön rakentaminen on aina taitavamman kommunikoijan vastuulla. Kommunikaatioympäristön rakentaminen lähtee yksilöllisten tuen tarpeiden ja vahvuuksien tunnistamisesta sekä todellisesta molemminpuolisesta halusta kommunikoida ja sen ymmärtämisestä, mitä kommunikaatio on ja mihin sitä tarvitaan.

Leave Yours +

No Comments

Leave a Reply

* Required Fields.
Your email will not be published.